Monilla meistä on ollut erilaisia ideoita ja toisilla jopa keksintöjä. Hieno liikeidea tai patentointia odottava keksintö on tietysti hieno lähtökohta menestyvälle yritykselle, mutta valitettavasti pelkkä hyvä idea ei yleensä riitä. Omaa ideaa voi usein kokeilla, ja joissakin tapauksissa siitä voi rakentaa esimerkiksi prototyypin. Mikäli mahdollista, voi jotakin uutta tuotetta valmistaakin kotioloissa pienehköjä määriä, ja myydä niitä sitten eteenpäin erilaisten verkostojen kautta tai internetissä. Vähänkin suuremmat tuotantoerät vaativat kuitenkin usein ulkopuolista rahoitusta.

Jos et satu olemaan miljonääri, voi ulkopuolisen rahoituksen saaminen olla uudelle idealle varsinainen elinehto. Valitettavan usein voi käydä niinkin, että käyttökelpoinen idea pitää hylätä, koska sitä ei ole mahdollista toteuttaa puuttuvan rahoituksen vuoksi. Tämänlaiseen tarpeeseen luotiin alun perin USA:ssa – missäpä muualla – uudenlainen TV-ohjelmaformaatti, jonka pääosassa ovat liikemaailmassa menestyneet sijoittajat eli “hait”. Suomessa heitä kutsutaan usein bisnesenkeleiksi ja tässä ohjelmassa leijoniksi. Ohjelmassa toimii 5-7 bisnesleijonan paneeli, joka kuuntelee uusien innokkaiden yrittäjien liikeideoita ja voi sijoittaa niihin.

Lentääkö vai lässähtääkö?

Mitä nämä bisnesenkelit sitten voivat tarjota? No, tietysti rahaa ja rahoitusta. Eikä varmaankaan ole mikään ihme, että ohjelmaan olisi tulossa uusia innokkaita yrittäjiä enemmän kuin voidaan ottaa vastaan. Ja vaikka pääsisi ohjelmaankin mukaan, ei kovinkaan moni idea onnistu vakuuttamaan kivikasvoisia miljonäärisijoittajia. Uudet yrittäjät tietysti tekevät parhaansa ja näkevät usein paljon vaivaa halutessaan vakuuttaa sijoittajat omasta ideastaan. Useimpien tie kuitenkaan katkeaa, sillä bisnesenkelit ovat tarkkoja rahoistaan. Jotkut kuitenkin onnistuvat. Samalla tehdään tietysti viihdettä.

Sijoittajat ovat valmiita tarjoamaan rahoitusta hyviksi uskomilleen ideoille, mutta he haluavat tässä vaihtokaupassa myös jotain itselleen. Yleensä he haluavat tulla yrityksen osakkaiksi tai oman osansa liiketuloista, useimmiten molemmat. Jotkut bisnesenkelit uskovat kyllä ideaan, mutta eivät niinkään yrittäjään, ja haluavat tehdä itse suurimmat päätökset. Tämä käy ilmi siten, että he haluavat 51 prosenttia tai enemmän firman osakkeista. He haluavat vaikuttaa yrityksen brändiin ja imagoon. Rahan lisäksi he tarjoavat puolestaan omia kontaktejaan ja verkostojaan yrittäjän käyttöön.

Mitkä ovat yleisimmät syyt hylkäykselle?

Idea saa usein jonkinlaista tunnustusta, mutta rahoitus kaatuu johonkin oleelliseen epäkohtaan. Hyvin usein tilanne on sellainen, että yrittäjä on käyttänyt paljon aikaa ja rahaa johonkin ideaansa, mutta ei ole saanut minkäänlaista pienimuotoistakaan liiketoimintaa käynnistettyä. Joillakin on tarjottavana vain pelkkä idea tai luonnos, ja silti he saattavat pyytää satojatuhansia euroja. Monilta puuttuu kunnollinen liiketoimintasuunnitelma, eikä heillä ole mitään tietoa siitä, kuinka toimivia heidän ideansa todellisuudessa on. Myös epärealistinen optimismi ja kohtuuttomat rahatoiveet ovat yleisiä.

Toisaalta jotkut ideat ovat vain niin hölmöjä, että ne eivät vakuuta bisnesenkeleitä. Jokin omasta mielestä nerokas idea saattaa nimittäin olla joko liian outo tai sitten todellisuutemme kannalta täysin triviaali. Joskus ideakin voi olla hyvä, mutta sillä ei silti ole kaupallista potentiaalia. Sitten voidaan tietysti vastapainoksi pohtia, minkälaiset ideat yleensä pääsevät läpi? Tietysti sellaiset, joissa on paljon kaupallisia mahdollisuuksia ja “skaalautuvuutta”. Sijoittajat arvostavat myös hyvää suunnittelua, sinnikästä työtä ja lupaavia myyntilukuja pienillä tuotantoerillä.

Suomalaiset leijonat

Ohjelman suomalainen versio eli Leijonan luola kuuluu Nelosen ohjelmistoon, ja sen on tuottanut kotimainen Tarinatalo Oy. Mukana oli alun perin viisi suomalaista sijoittajaa, ja he olivat enemmän tai vähemmän julkisuudesta tuttuja. Esimerkiksi kaudella 2013 nähtiin leijonina Jorma Terentjeff, Riku Asikainen, Ari Lahti, Anne Berner ja Oskari Lehtonen, kun juontajana omassa elementissään hääräsi Kirsi Salo. Vuoden 2018 tuotantokaudella leijonina bisnesviidakkoa hallitsivat tuttujen Rikun ja Arin lisäksi Miika Toivonen, Saga Forss ja Kim Väisänen.

Vuonna 2013 nähtiin kymmenen jaksoa, jossa kussakin esiteltiin viisi ideaa tai keksintöä. Keskimäärin kaksi näistä sai sijoittajan kiinnostumaan, ja toisinaan mukaan lähti useampiakin leijona. Ideat olivat useimmiten jonkinlaisia keksintöjä arkisten ongelmien ratkaisemiseksi tai helpottamiseksi (esimerkiksi moottorin päästönvähennystekniikka) tai palveluja (sosiaalisen median palvelu vanhuksille). Mukana oli kuitenkin myös erilaisia konsepteja ja lisenssejä. Erilaisten ideoiden kirjo oli todella moninainen, mikä nosti myös tämän ohjelman viihdearvoa. Katsoja saattoi aina oppia jotakin uutta.

Suomalaisten yrittäjien ideat

Kun Amerikan versiossa monet suurin osa ideoista on tuotteita, Suomessa monet esitellyt eli “pitchatut” ideat liittyivät kuntoiluun ja urheiluun, kuten erilaiset kamppailu-urheiluvarusteet tai jaettava kahvakuula. Ravintolatoiminta ja ruoanvalmistus olivat myös edustettuina, esimerkkeinä muikunperkauskone ja ruoanlaittokursseja yhdistettynä elämysmatkailuun. Eräs kestosuosikki on myös teknologia ja internet, jonka alalta esiteltiin muun muassa yöelämän some-palvelu, Timebookers-indeksipalvelu ja tavoitenappi-mobiilipalvelu. Näistäkään eivät sijoittajat innostuneet. Lisäksi nähtiin muun muassa henkisen hyvinvoinnin palvelu Indigo Intuition. Muita suosittuja alueita ovat ekologiset ideat ja hyväntekeväisyys.

Suosituimmat liikeideat

Entä minkälaiset ideat sitten saivat bisnesleijonat murahtelemaan innokkaasti? Suomessa kannattaa näköjään tarjota terveyttä, hyväntekeväisyyttä ja ekologisuutta. Esimerkiksi smoothie-baari, akun lämmitystekniikka ja luomukosmetiikka saivat useamman kuin yhden leijonan lähtemään mukaan. Myös JungleRace-mobiilipeli, silikonikorut sekä Valtava kääpiö -grafiikkalisenssi löysivät sijoittajansa. Useimmiten mukaan lähtivät Anne Berner ja Jorma Terentjeff. Leijonan luola on hyvin merkittävä TV-ohjelma monille pienyrittäjille, sillä jo pelkkä ohjelmaan mukaan pääseminen tuo omalle idealle ja tuotteelle näkyvyyttä, vaikka sijoittajat eivät lähtisikään siihen mukaan.