Hyvinvointialoihin Suomessa luetaan kaikki koulutukseen, sosiaali- ja terveysalaan, viihtymiseen ja vapaa-aikaan liittyvät toiminnot ja palvelut. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjastopalvelut, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, liikuntatoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä eri kansalaisopistot. Ala on ollut Suomessa muutoksen tuulien alla pitkään. Perinteisesti valtio on kautta aikojen tuottanut suurimman osan maamme hyvinvointipalveluista, etenkin sosiaali- ja terveysalalla, mutta nykypäivänä esimerkiksi ikääntyvä väestö, ylipaino-ongelmat, kasvava lastensuojelutarve ja muut haasteet ovat lisänneet palveluiden tarvetta ja kysyntää.

Julkisella sektorilla ei ole enää resursseja vastata tarpeisiin ja siitä syystä yksityisten hyvinvointiyritysten määrä on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Tänä päivänä hyvinvointialan yksityinen sektori tuottaa yli 25 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä muutos on luonut paljon mahdollisuuksia hyvinvointialalla työskenteleville, sillä kun palvelut muuttuvat yksityisiksi, muuttuvat myös kuluttajien vaatimukset palvelun laatua kohtaan korkeammaksi. Vankka ammattitaito, itsensä kouluttaminen ja alan aallonharjalla pysyminen sekä kyky kohdata ihminen ovat suuremmassa arvossa tänä päivänä kuin koskaan.

Koulutusala

Koulutusala on sosiaali- ja terveysalan ohella toinen viime vuosikymmeninä suuressa muutoksessa kamppaillut hyvinvointialan sektori. Teknologian kehitys ja internetin aikakausi ovat saaneet aikaan sen, että myös tietotaidon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Koneet ovat jo korvanneet osan ihmisen tekemästä työstä ja enenevä digitalisaatio vain lisää tätä ilmiötä. Nykypäivänä tarvitaan entistä enemmän koulutusta ja ammattitaitoa työpaikan saamiseen. Julkisella puolella eri koulutusvaihtoehtojen määrää on lisätty vuosien varrella tasaiseen tahtiin, mutta yksityisten koulutustarjoajien valikoima on kasvanut tätäkin enemmän.

Yksityisten koulutusten lisääntyminen ja niiden suosion kasvu luovat mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin palveluntarjoajillekin. Nykyään on entistä helpompi opiskella itselleen uusi ammatti päivätyön ohessa eri iltakoulujen ja aikuiskoulutusten muodossa. Kysynnän lisääntyminen uudelleenkoulutukseen on aikamme trendi; käsitykset loppuelämän työpaikasta ovat muuttuneet parissa sukupolvessa ja nykyään samaa työtä tehdään harvoin koko elämän ajan. Yrittäjän näkökulmasta lisääntyvät yksityiset koulutusvaihtoehdot mahdollistavat nopean työllistymisen, laadukkaan oman tiedon jakamisen ja usein paremmat tienestit kuin julkisella puolella.

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarve ja kysyntä ovat olleet jyrkässä kasvusuunnassa jo pari vuosikymmentä. Osaltaan tähän vaikuttaa maailman nopea muuttuminen: erilaiset koneet ja niin sanotut elämää helpottavat keksinnöt vievät ihmistä kauemmas ennen niin normaalista ruumiillisesta työstä. Tämä taas aiheuttaa väestölle sekä fyysisiä että psyykkisiä ongelmia. Ylipaino, mielenterveysongelmat ja huono yleinen peruskunto yleistyvät huolestuttavaa tahtia. Yksi merkittävimmistä syistä sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarpeen lisääntymiselle on kuitenkin Suomen ikääntyvä väestö.

Väestön ikääntyessä on maassamme ennenkuulumattoman suuri tarve erilaisille kotihoidon ja kotisairaanhoidon yrityksille, kuntouttajille, palvelutaloille ja lääkäripalveluille. Kuntien tarjoamia palveluita supistetaan taloudellisten syiden vuoksi vuosi vuodelta ja tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi kuntien kotipalvelut tarjoavat enää vain kaikkein välttämättömimmän avun. Jos ei hätiin tule yksityistä palveluntarjoajaa, jäävät vanhukset ilman apua. Sosiaali- ja terveysalojen palveluiden tarve tulee jatkamaan kasvuaan vielä pitkään, ja alalle suuntaaville tämä avaa paljon mahdollisuuksia tehdä merkityksellistä työtä omien arvojen puitteissa.

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Teknologian kehitys on vaikuttanut omalla tavallaan myös kulttuuri- ja vapaa-aika-aloihin. Kulttuuri ja vapaa-aika-käsite sisältää alat, jotka liittyvät kulttuuriin, musiikkiin ja taiteeseen, liikuntaan sekä nuorisoon. Nuorisoaloilla haasteita saavat aikaan nuorison lisääntyvät mielenterveysongelmat ja lastensuojelun tarve. Nuoriso-ohjaajia koulutetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella ohjaamaan ja tukemaan nuorten elämää. Muiden hyvinvointialojen tapaan myös nuorisosektori hyötyy yksityistämisestä. Kun ennen oli tavallista sisällyttää kaikki nuoret yhteen muottiin, on nykyään yleisempää tarkastella heitä yksilöinä omine tarpeineen.

Musiikki- ja taidealat perinteisessä muodossaan kärsivät ehkä eniten 1990-luvulla alkaneesta teknologian kehityskaaresta. Internetin tulo mahdollisti musiikin ja elokuvien lataamisen ilmaiseksi omalle tietokoneelle ja näin ollen konserttien, elokuvavuokraamoiden ja teattereiden kävijämäärät vähenivät. Varsinkin älypuhelinten yleistyminen sai ihmiset viettämään enemmän aikaa kotonaan ruutujen ääressä. Tilanne on kuitenkin yli kymmenen vuoden muutoskauden jälkeen hiljalleen normalisoitumassa, ja kulttuuriala on nousemassa jälleen arvoonsa. Ihmiset kaipaavat entistä enemmän aitoja elämyksiä ja tämä tuo kulttuurintarjoajille rajoittamattomat mahdollisuudet kasvaa ihmisten tarpeiden mukana.

Mobiilisovellukset hyvinvointialan tukena

Vaikka teknologian kehitystä voidaan syyttää monista negatiivisista muutoksista arjessamme, on se tuonut mukanaan myös paljon hyvää. Älypuhelimien saapuessa markkinoille, oppivat kuluttajat äkkiä lataamaan laitteelleen eri sovelluksia elämää helpottamaan. Aluksi kyse oli peleistä ja eri sää- ja uutissovelluksista, mutta vuosien myötä on sovelluksista kehitelty entistä tarpeellisempia ja tehokkaampia apuvälineitä tavallisen ihmisen elämään. Nykyään voi älypuhelimella ohjata ja seurata jo muun muassa kivunhallintaa, sydämen toimintaa, diabetesta, lasten neuvolatietoja ja koulumenestystä sekä liikunnan määrää.

Lopuksi

Hyvinvointiala käsittää kaikki ne alat, jotka tavalla tai toisella liittyvät ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Näitä ovat sosiaali- ja terveysala, kulttuuri ja vapaa-aika-ala, koulutusala sekä viihtyminen. Hyvinvointiala on jo nyt hyvin työllistävä ala Suomessa eikä kehitykselle näy loppua. Jatkuva kiire ja yleistynyt istumatyö ajavat ihmisiä hyvinvointipalveluiden pariin hakemaan rentoutusta enenevissä määrin, mikä tarjoaa alalle aikoville mahtavat mahdollisuudet pitkäaikaiseen työllistymiseen. Yrittämisestä haaveilevalle on hyvinvointialalla työskentely jättipotti, sillä nyt jos koskaan, on yksityisille hyvinvointipalveluiden tarjoajille tarvetta.